Rintarauhaskirurgia ry jäsenkirje joulukuu 2021

Hyvä kollega,

Rintarauhaskirurgia ry:n toinen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Operatiivisten päivien yhteydessä perjantaina 19.11.2021 Helsingin Messukeskuksessa.

Vuosikokous valitsi hallitukseen kolme uutta jäsentä: Sarianna Joukaisen Kuopiosta, Heikki Norjan Jyväskylästä ja Mika Murron Tampereelta.

Kiitämme lämpimästi hallitustyöstä Elina Niemistä, Tommi Hakalaa ja Kaisa Mäkelää. Toiveenamme on, että nämä oivat ammattilaiset jatkavat aktiivisina yhdistyksen rivijäseninä. Tommi perehdyttää Mikan yhdistyksen tiedottajan tehtäviin ja hoitamaan Yhdistysavaimen kotisivujamme.

Kotisivuille päivittyvät pian hallituksen yhteystiedot:

Puheenjohtaja Tiina Jahkola puheenjohtaja(a)rintarauhaskirurgia.fi
Rahastonhoitaja Jari Viinikainen rahastonhoitaja(a)rintarauhaskirurgia.fi
Sihteeri Riitta Aaltonen sihteeri(a)rintarauhaskirurgia.fi
Tiedotus Mika Murto tiedotus(a)rintarauhaskirurgia.fi

Muut hallituksen jäsenet
Catarina Svarvar 
Mervi Grip 
Sinikka Suominen 
Päivi Palanne 
Ulla Karhunen-Enckell 
Hanna Ihalainen 
Sarianna Joukainen

Heikki Norja

Rintarauhaskirurgia ry:n kotisivuilta löydät kokouskalenterin ja uutissivuilta tietoja mm. alan väitöksistä ja päivitetyistä hoitosuosituksista. Jäsenille rajatulle sivustolle voit luoda tai vaihtaa salasanan ilmoittamasi sähköpostin avulla.

Syyskuulta 2020 ja uudelleen 2021 pandemian takia siirtynyt Rintarauhaskirurgian moniammatillinen kurssi pidettiin 5.-6.5.2022. Osanotto kurssille oli runsas ja moniammatillinen. Seuraava Tuohilammen koulutus toteutetaan todennäköisimmin keväällä 2023. Kerrothan yksikkösi radiologille, patologille ja onkologille tilaisuudesta. Ehkä isotooppilääkärikin haluaa lähteä päivittämään tietojaan. Tilaisuus sopii hyvin erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen. Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

 Seuraava Rintarauhaskirurgia ry:n sektio järjestetään Operatiivisten päivien yhteydessä 23.-25.11.2022.

Viime vuoden Operatiivisilla päivillä keskiviikkona 17.11.2021 oli Plastiikkakirurgiyhdistyksen ja Rintarauhaskirurgia ry:n monipuolinen ja inspiroiva yhteissymposiumi ”New technologies and techniques in breast surgery”. Rintakirurgian aiheita oli esillä myös Plastiikkakirurgian torstain ohjelmassa.

Operatiivisten päivien ohjelmaa 19.11.2021 oli Messukeskuksessa seuraamassa 40-60 kirurgin yleisö. Ilkka Koskivuo veti puheenjohtajana paneelikeskustelun ”Rintakirurgian koulutus” -symposiumissa. Panelisteina olivat oman esityksensä jälkeen professori Malin Sund HYKS:sta sekä koulutusvastuulääkärit Saara Turtiainen TAYS:n yleiskirurgian ja Kaisu Ojala HYKS:n plastiikkakirurgian erikoisalalta.   

Ilkka Koskivuo esitti panelisteille etukäteen kysymyksiä:

- Rintasyöpäkirurgia kuuluu kahden erikoisalan (plastiikkakirurgia ja yleiskirurgia) oppimistavoitteisiin, mutta Suomessa muidenkin erikoisalojen erikoislääkärit ovat hoitaneet rintasyöpäpotilaita, esim. gastrokirurgit, verisuonikirurgit, urologit, gynekologit. Erikoisalan nimihän ei ole tärkeää, vaan osaaminen. Mutta jos rintasyöpäkirurgia edelleen yhdistää monia erikoisaloja, pitäisikö sille perusta erityispätevyys strukturoituine oppimistavoitteineen ja arviointeineen? Vai miten taataan osaamisen taso?

- Onko plastiikkakirurgian ja yleiskirurgian välinen työnjako ja yhteistyö kaikkialla hyvin toimiva ja onko ”pelisäännöt” sovittu? Onko tarpeen määritellä erikoisalojen välisiä rajoja ollenkaan, kun hoidetaan yhteistä potilasta?

- Panelistit ja minä olemme suurimmista kaupungeista, joissa rintasyöpäkirurgia toimii aktiivisesti ja tekijäitä riittää. Miten arvioitte Suomen tilannetta kokonaisuutena? Monissa keskussairaaloissa voi olla pulaa erikoislääkäreistä ja sillä voi olla suuri vaikutus hoitopäätöksiin ja hoidon saatavuuteen. Onko rintasyövän kirurginen hoito Suomessa tasa-arvoista ja tasalaatuista? Mikä avuksi?

Keskustelu oli yleisesti vilkasta ja yksituumaista. Yleisöä oli mukavasti ja mukana useimmat keskeiset, entiset ja nykyiset, alan vaikuttajat Suomessa. Yhteenvetona symposiumista voidaan todeta, että

- Suomessa rintakirurgien osaaminen arvioidaan yleisesti korkealle, mutta ongelmana on osaajapula varsinkin pienemmissä keskussairaaloissa, joka voi heikentää hoidon laatua

- Rintakirurgien pohjakoulutus voi olla hyvin vaihteleva: yleiskirurgia, plastiikkakirurgia, gastrokirurgia, verisuonikirurgia, urologia jne.

- Erikoisalaa sinänsä ei nähdä määräävänä tekijänä rintakirurgian pätevyydelle, vaan työssä saatua teoreettista ja käytännöllistä osaamista

- Rintakirurgian koulutusta ja oppimistavoitteita ei ole Suomessa valtakunnallisesti määritetty, tämä nähdään heikkoutena

- Suurin osa rintakirurgeista on yleiskirurgeja tai plastiikkakirurgeja, joiden omassa erikoislääkärikoulutuksessa rintakirurgian oppimistavoitteet on määritelty

- Yleiskirurgian ja plastiikkakirurgian välinen yhteistyö ja vastuualuejako on sairaaloissa yleisesti toimiva ja hyväksytty

- Ongelmana paikallinen erikoislääkäripula: jossain sairaalassa voi puuttua yleiskirurgi, jossain plastiikkakirurgi

- Kuopiossa yleiskirurgeja ei ole ja plastiikkakirurgit hoitavat kaiken rintasyöpäkirurgian. Tätä ei nähdä ongelmana (Kuopiossa on Suomen pienin mastektomiaprosentti!)

- Ilman plastiikkakirurgiaa rintakirurgia ei voi olla riittävän laadukasta. Pitäisi määritellä paitsi rintakirurgilta, myös palvelujärjestelmältä vaadittava rintasyövän hoidon korkea laatu.

- Yhteinen tahto tuntuu olevan systemaattisesti järjestetylle erikoislääkäreiden jatkokoulutukselle

- Em. vaihtoehtoja on kaksi: Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysohjelma tai yliopistojen alainen lisäkoulutusohjelma

- Helsingissä virkaan ovat astuneet uudet professorit sekä plastiikkakirurgialla että (ruotsinkielisellä) yleiskirurgialla, tämä edistää varmasti rintakirurgian koulutuksen kehittämistä.

Operatiivisten päivien vapaissa esitelmissä Heikki Norja esitti Rintarauhaskirurgian sektion (nykyisin yhdistys) tekemän kyselyn tulokset rintasyövän leikkaushoidon ja neoadjuvanttihoidon käytännöistä Suomessa vuonna 2019.

Maiju Lepomäki sai palkinnon parhaasta vapaasta esityksestä ”Uusintaleikkaukseen johtaneet rintasyövän leikkausmarginaalit: 4489 potilaan retrospektiivinen rekisteritutkimus”, jossa histopatologisten lausuntojen mukaan riittämätön sivumarginaali oli 20%:lla säästävästi leikatuista.

Iltapäivän symposium Rintakirurgian leikkaustekniikat paikkasi hyvin pandemian ajan koulutusvajetta. Ulla Karhunen-Enckell kertoi reduktioplastiatekniikoista ja Sarianna Joukainen onkoplastisista tekniikoista. KYS:n rintasyöpäpotilaista 2 % joutuu uusintaleikkaukseen riittämättömän leikkausmarginaalin takia. Huolellisella rintasyöpäleikkauksen suunnittelulla ja onkoplastisen tekniikan käytöllä silloin, kun siihen on perusteita, voidaan siis merkittävästi vähentää uusintaleikkauksia.

Kiitokset kuluneesta vuodesta, toivotan teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022. Nähdään ainakin Tuohilammella toukokuussa!

Tiina Jahkola

puheenjohtaja@rintarauhaskirurgia.fi

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠